Paras polttopuu saunaan?

Pehmeiden löylyjen salaisuus alkaa oikeanlaisista polttopuista. Kunnon saunojan ei tule huolia kiukaaseensa mitä tahansa puuta. Vääränlainen polttopuu pahimmillaan pilaa koko saunomiskokemuksen. Hyvään lopputulokseen vaikuttaa puulajin lisäksi muutkin tekijät, kuten puun kosteusaste sekä koko. Kerromme, millainen polttopuu sopii parhaiten kiukaaseen.

POLTTOPUUN KUIVUUS ON KAIKEN A JA O

Voisi jopa väittää, että puulajilla ei ole niin merkitystä, kunhan polttopuu on kuivaa. Kosteaa puuta polttaessa iso osa lämpöenergiasta menee hukkaan, ja halutun lämpömäärän saavuttamiseksi tarvitaan näin ollen suurempi määrä puita. Kostean puun poltolla on lisäksi haitallisia ympäristövaikutuksia, sillä märän puun polttaminen tuottaa enemmän nokea ja pienhiukkasia, kuin kuivan puun polttaminen.

Puun kuivumisaika vaihtelee lajin mukaan. Mänty ja kuusi kuivuvat nopeammin kuin koivu ja haapa. Yhden kesän yli kuivunutta koivua ei vielä kannata käyttää polttopuuna, mutta kuusen ja männyn kohdalla yleensä yksi kesä riittää. Jalopuiden kuivumiseen tulee taas varata kolmekin vuotta aikaa.

KIUAS TYKKÄÄ PUHTAASTA JA OIKEAN KOKOISESTA PUUSTA

Kuivuuden lisäksi on tärkeää, että polttopuu on puhdasta ja oikean kokoista. Pahvi, muovi, roskat tai vanhat lehdet eivät kuulu tulipesään. Ne moninkertaistavat palamisessa syntyvien pienhiukkasten määrään. Myöskään käsitelty puu, kuten maalattu puu tai vaneri, ei sovi polttopuuksi.

Kiukaan tulipesän koko märittelee, mikä on hyvän mittainen polttopuu. Polttopuiden tulee olla samanmittaisia kuin tulipesän pohjan eli arinan. Hyvän pituinen klapi on noin 25-35cm pituinen. Pienen puukiukaan lämmittämiseen kannattaa käyttää halkaisijaltaan alle 10 cm kokoisia klapeja. Liian suuret polttopuut tukkivat tulipesän ja niiden sytyttämiseen menee kauemmin aikaa.

PARAS PUULAJI KIUKAAN SYTYTTÄMISEEN

Puulajeilla on omat ominaisuutensa liittyen siihen, miten ne toimivat polttopuuna. Suomalaisten keskuudessa koivu nauttii suurta suosiota ja se onkin meidän käytetyin polttopuu. Ei voi kuitenkaan yksiselitteisesti sanoa, että koivu on aina paras valinta.

Koivun hyvä maine polttopuuna juontaa juurensa sen ominaispainoon: koivu on tiheäsyinen puu. Niinpä toivotun lämpömäärään saavuttamiseksi tarvitaan vähemmän puuta verrattuna kevyempään puuhun, kuten kuuseen. Koivulla on kuitenkin varjopuolensa. Koivun kuori tuottaa palaessaan nokea, mikä on sekä hormin että ympäristön kannalta ongelmallista. Koivun ollessa ainoa polttopuu hormi nokeentuu nopeasti, mikä voi pahimmillaan johtaa nokipaloon. Kuorittu koivu onkin ympäristöystävällisempi ja turvallisempi valinta.

Polttopuiden ylimystönä voidaan pitää jalopuita, kuten saarnia, pyökkiä ja tammea. Nämä lajit ovat koivuakin tiheämpiä, joten lämmittämiseen tarvitaan vielä vähemmän puita. Jalopuut ovat arvokkaita ja hintavia, joten niiden käyttö ahkeralla kiukaan sytyttäjällä ei ole kovin järkevää. Lisäksi jalopuiden kuivuminen vaatii runsaasti aikaa.

Myös vähemmän arvostetut kuusi ja mänty soveltuvat polttopuuksi. Tiheydeltään ne eivät ole samaa luokkaa koivun, saatikka jalopuiden, kanssa. Mänty sijoittuu tiheydessään kuusen ja koivun välimaastoon. Männyn ja kuusen kohdalla saman lämpömäärän saavuttamiseksi tarvitaan enemmän puuta. Lisäksi havupuiden pihka likaa tulipesän. Pihka purkautuessaan aiheuttaa myös kovaa pauketta ja kipinöitä, eteenkin kuusen kohdalla. Männyn solurakenne on erilainen, joten sen poltossa ei synny yhtä räiskyvää pauketta. Männyn ja kuusen etuna koivuun verrattuna on se, että ne kuivuvat ja syttyvät nopeammin.

Haapa on painoltaan samassa kategoriassa kuusen kanssa. Kuusen tavoin haapa paukkuu, kun sitä poltetaan. Koivun lailla haapa tarvitsee kuivumiseen enemmän aikaa. Haapapuu ei siis ole se optimaalisin polttopuu, mutta sytykkeenä sillä on arvoa. Pieneksi pilkottu haapa syttyy hyvin ja näin ollen polttopuut on haavan avulla helppo saada liekkiin.

Sekoitus eri puulajeja on kiukaalle paras

Ei ole siis suoraa vastausta siihen, mikä puulaji on oikea valita. Paras lopputulos saavutetaankin usein polttamalla pesässä useaa lajia samanaikaisesti. Näin saadaan poimittua jokaisen puulajin hyvät puolet, eikä mikään huono ominaisuus pääse valloilleen.

Hyvä lähtökohta on käyttää polttopuuna koivua sen tuottaman suuren energiamäärän vuoksi. Muiden puulajien käyttö koivun yhteydessä hillitsee koivun kuoresta aiheutuvaa liiallista noen syntymistä. Maltillisina määrinä kuusi ja mänty sopivat hyvin saunan lämmittämiseen ja suuria pihkamääriä tulipesän pohjalle ei pääse syntymään. Sytyttämisessä kannattaa käyttää hyödyksi herkästi syttyvää haapaa. Jos polttopuiden joukkoon saa hiukan jalopuuta, täydellinen hehku on taattu.

SUUNNITELMISSA hirsisauna?

Salvokselta löydät kattavan valikoiman suomalaisesta puusta valmistettuja
hirsisaunoja ja -mökkejä. Saunaunelmissa sinua auttaa kokenut tehtaanedustaja.
Ota yhteyttä jo tänään!