Chat with us, powered by LiveChat

Hirsimökistä energiatehokas

Hirsirakennuksista puhuttaessa nousee usein esille rakennuksen lämmönpitävyys ja siihen liittyviä asioita. Puuta pidetään huonona eristeenä ja jotkut myös yhdistävät puun hengittävyyden huonoon ilmatiiveyteen. Nämä väittämät voidaan kuitenkin kumota, sillä oikealla rakentamistavalla ja kestäviä materiaaleja käyttämällä hirsirakennuksista saadaan hyvinkin energiatehokkaita. Kuinka hyvään energiatehokkuuteen oikein päästään? 

HIRSI ON MAINETTAAN PAREMPI

Hirrellä on hyvä lämmönpitävyys. Tästä seuraa pitkässä juoksussa energiasäästöjä. Yksittäisessä mittaustilanteessa hyödyt eivät tule ilmi, minkä vuoksi hirsi kärsii ominaisuuksiaan huonommasta maineesta energiatehokkuuden osalta. Laskennallisen ja todellisen energiankulutuksen ero on merkittävä. Keväisin ja syksyisin hirret varaavat itseensä auringon lämpöä, jota se päästää sisälle rakennukseen yön aikana. Tällä tavoin lämmityskulut pienentyvät. Kesäisin taas lämmönpitävyys pitää kuumuden loitolla. Lisälämmölle ei ole tarvetta, ja hirret keräävätkin kesäöinä viileyttä. Hirrellä on ainutlaatuinen lämpötilaeroja tasaava ominaisuus, jonka avulla säästyy energiaa.

ILMATIIVEYS

Energiankulutukseen keskeisesti vaikuttava seikka on ilmatiiveys. Vuotoilmalla, eli rakenteiden ja liitosten kautta vuotavalla ilmalla, on suuri merkitys rakennuksen energiankulutukseen. Energiatehokkaassa rakennuksessa on ilmatiiviit rakenteet, ja ilmaa vuotaa rakenteiden läpi mahdollisimman vähän. Ilmatiiveyttä ei tule missään nimessä sekoittaa hengittävyyteen. Hirren hengittävyydellä viitataan sen kykyyn sitoa ja luovuttaa kosteutta – ei päästää lävitseen ilmaa.

RAKENTAJAN VASTUU

Energiatehokkuuden ja ilmatiiveyden kannalta avainasemassa on huolellinen rakentaminen sekä oikeat rakennustekniikat. Tiiveimmäksikin kehitelty salvos voidaan pilata millin heittävällä mittausvirheellä. Ilmatiiveyden kannalta on siis tärkeää, että tehty työ on tarkkaa ja laadukasta. Vaikka käytössä olisi kaikki laadukkaat materiaalit, rakennuksen todellinen laatu varmistetaan hirsirakennuksen kasausvaiheessa.

Hirsirakennuksessa tulee kiinnittää erityishuomiota siihen, että nurkka on tiivis. Perinteinen ristinurkka on ilmatiiveyden kannalta hyvä valinta. Ulkonäöltään se ei miellytä välttämättä kaikkia, jolloin päädytään monesti lohenpyrstönurkkaan tai kotelonurkkaan. Näiden kohdalla kuitenkin vaaditaan erityistä tarkkuutta, jotta työn jälki on priimaa. Jokaisesta nurkkamallista saa toki energiatehokkaat, mutta se vaatii erityistä huolellisuutta ja ammattillista osaamista.

Ikkunoiden kautta voi poistua ilmaa. Nykyään on suosittua hankkia yhä suurempia ikkunoita, joten on entistä tärkeämpää pitää ikkunoiden ilmatiiveydestä huolta. Heikkolaatuisessa rakennuksessa ikkunoiden läheisyydessä tuntee vetoa ja kylmä ilma puskee sisään.

Ikkunoiden ja ovien kiinnitys ja tiivistäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja huolellisuutta. Niidenkin kohdalla voi tehdä mahdollisimman energiatehokkaita valintoja. Lämpöovien sekä energialasien eristyskyky on huomattavasti suurempi verrattuna tavallisiin vaihtoehtoihin. U-arvo kertoo, kuinka ikkuna läpäisee lämpöä. Mitä pienempi arvo on, sitä parempi lämmöneristys ikkunassa on. Kolminkertaisen energialasilla varustetun ikkunan u-arvo on sama kuin 88mm vahvan lamellihirven u-arvo, eli sillä on todella hyvä lämmönpitävyys tavalliseen ikkunalasiin verrattuna.

Eristäminen

Ilmanvuotoa tapahtuu erityisesti rakennuksen ylä- ja alapohjan kautta, jonka vuoksi seinien liitoskohdat ylä- ja alapohjaan tulee olla pitävät.

Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetussa hirsimökissä eristeet varmistavat riittävän ilmatiiveyden. Ilmatiiveyttä ei saavuteta sillä, että rakennus ämpätään täyteen muovia, jotta ilma ei varmasti pääse karkaamaan. Tällä saavutetaan lähinnä sisäilmaongelmainen rakennus. Eristeidenkin kohdalla laatu on tärkeä tekijä. Eristyskyky on tietenkin ykkösprioriteetti, mutta ehtona on myös hyvän sisäilman säilyminen. Salvoksella halutaan kiinnittää erityishuomiota siihen, että rakennukset ovat oikeasti turvallisia myös sisäilmaongelmista kärsiville.

Yleinen tapa on rakentaa rossipohjainen rakennus, jossa käytetään  montaa erilaista materiaalia: tuulensuojakangasta tai -levyä, villaeristettä, muovia ja puulaudoitusta varsinaisen lattiapinnan alla. Tällaisessa rakentamisessa on haasteena erilaiset kemiallaiset reaktiot eri materiaalien ainesosien välillä, ja vastaan voi tulla ilmavaihtoon ja lämmöneristykseen liittyviä ongelmia. Salvos rakentaa rossipohjan käyttämällä XPS-lämmöneristettä, jonka jälkeen tehdään koolaus, ja päälle laitetaan lattiamateriaali (puu). Näin alapohjassa on vain kahta eri materiaalia. Saumat saadaan eristettyä tiiviiksi eristevaahdolla. Salvoksella rakennuksiin voi saada lämmöneristeen myös yläpohjaan. Tällöin kylmä ilma ei ole yhteydessä mökkiin puun välityksellä, vaan vastaan tulee eriste. Hirsien väliin käytetään PP-TERMO-eristettä. Molemmat eristeet ovat vettä hylkiviä ja homehtumattomia.

XPS-lämmöneriste on eristeenä luja ja sillä on erinomainen kosteuden- ja lämmönpitävyys. XPS-eristeen voi kastaa joessa ja asentaa paikoilleen, mutta samaa ei voi tehdä villan kanssa: villaan muodostuu homeitiöitä. Suomessa kosteus- ja lämpötilanvaihtelut ovat maailman suurimpia, joten rakenteita valitessa on syytä kiinnittää huomiota hengittävyyden lisäksi myös kondesioveteen. Yläpohjan kanssa on myös syytä kiinnittää huomiota, ettei kondenssiongelmaa pääse syntymään.

Kylmäsillat ovat talon vaipan kohtia, joista lämpöä vuotaa ulos selvästi enemmän kuin ympäröivästä rakenteesta. Kylmäsillan kohdalla sisäilman kosteus voi tiivistyä rakenteen pinnalle ja aiheuttaa home- ja lahovaaran. Kylmäsiltoja tulee erityisesti nurkkiin sekä seinän ja lattian liitoskohtiin. Salvoksella eristeet asennetaan ala- ja yläpohjaan niskojen väliin, jonka jälkeen eristeet asennetaan kelluvana niskojen päälle siten, että esim. lattiaa katsoessa ylhäältä päin ei näy muuta kuin eristettä. Tämän jälkeen vielä koolaus ja lattian asentaminen sen päälle. Kelluvalla eristeellä katkaistaan kylmä siltä, jolloin lattianiska ei voi johtaa koskaan kylmää ilmaa sisälle.

ILMANVAIHTO

Ilmatiiveys ei myöskään tarkoita, että rakennuksessa ei vaihtuisi ilma. Ilmatiiviissä rakennuksessa on toimiva ilmanvaihto. Tehokas ilmanvaihto on hyvän sisäilman kannalta tärkeä tekijä.

Eristeet liittyvät olennaisesti ilmanvaihtoon. Täysin muovitettu rakennus aiheuttaa ongelmia ilmanvaihtoon. Siksi on tärkeä pitää rakennus hengittävänä ja käyttää vain laadukkaita eristeitä. Optimaalinen ilmanvaihto ei silti tarkoita löyhiä rakenteita, joiden kautta ilma pääsee pakenemaan. Paras mökki on tiivis ja hengittävä, johon on helppo toteuttaa toimiva ilmanvaihto. Hirsirakennuksissa käytetäänkin painovoimaista ilmanvaihtoa.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa on useita etuja koneelliseen ilmanvaihtoon nähden. Koneellisen ilmanvaihdon laitteisto tarvitsee huoltoa ja epäkuntoon mennessään laitteet aiheuttavat ongelmia ilmanvaihtoon sekä koko rakennukseen. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilman vaihtuminen tapahtuu poistoilmaventtiilien ja korvausilmaventtiilien avulla. Tämä ei vaadi koneita tai ylimääräistä energiaa. Vaikka rakennus olisi tiivis ja hyvin eristetty, oikealla venttiilien sijoittelulla rakennuksesta saa tehokkaasti tuulettuvan. Painovoimaisella ilmanvaihdolla toteutettu ilmanvaihto ei tuo ulkopuolelta polyä, joten rakennus pysyy puhtaana ja siivousväliäkin voi näin ollen venyttää koneelliseen ilmanvaihtoon nähden.

rakennamme energiatehokkaita rakennuksia

Hirsirakentamisen vankka kokemus  ja ammattitaito mahdollistavat energiatehokkaan rakentamisen.
Tilaamalla rakennuksen meiltä voit olla varma, että rakennusprojekti sujuu toivotulla tavalla.
Hoidamme tarvittaessa kaiken aina perustuksista avainten luovutukseen asti.
Ota yhteyttä, niin aloitetaan suunnittelu yhdessä!


WordPress Image Lightbox